Sunnuntai,

se päivä viikosta kun ajatukset suuntaavat tulevaan työviikkoon ja arkirutiineihin. Sunnuntait ovat yleensä masentavia, kun sitä haluaisi venyttää kotoilua pidemmälle, kaivautua oman kotipesän lämpimiin uumeniin ja piiloutua maailman katseilta ikuisiksi ajoiksi.

Tämä sunnuntai on kuitenkin aavistuksen helpompi, koska joulukuu on jo aivan nurkan takana ja joulukuussa tapahtuu kaikenlaisia kivoja asioita. Taloudellisen vakauden suhteen tärkein asia on se, että valtuusto tekee muutaman viikon päästä päätöksen vakinaistetaanko minut työssäni. Nuorempi tyttäreni on tulossa joululomallani pariksi päiväksi käymään ja vanhempanikin pistäytyvät kylässä matkansa varrella piakkoin. Ja kaikkein ihanin asia on tietysti ne lomapäivät! Muutama lomapäivä kahdessa erässä ja sen lisäksi lähestyvän joulun valmistelut, joululahjaostokset lapsille yms <3 Paljon on siis aihetta hymyyn. <3

Ja mitä kirjoittamiseen tulee.. jos työni vakinaistetaan, aion ottaa yhteyttä erääseen taiteilijaan fantasiatarinani kuvituksen suhteen ja toteutan pitkään haudutetun suunnitelmani julkaista sivusto faceen tai blogi ( tai kummatkin) tulevalla kirjailija-nimelläni. Vaikka en olekaan kirjailija (siitäkään huolimatta, että minun runokirjani onkin julkaistu vuosia sitten), aion tehdä sivuston. Sivuston tekemisellä on merkitystä, koska se konkretisoi unelmani näkyväksi. Voi siitä olla hyötyä myös tulevaisuudessa, jos lähetän tekstejäni kustantomoihin tyrkylle. 

Pitää vain lähettää universumille harras toive, että kaikki järjestyy vielä jonain päivänä. Toivoa on niin kauan kuin on elämää, eikä vastoinkäymisistä kannata lannistua. Jos ei tärppää, on vain noustava ja yritettävä uudestaan uutterammin.

 

Kirjoittamani laulun sanoin,

"Falling, the Light is falling

and the Wings of the Lightcarriers

are opening with glow"

 

Siellä missä on pimeyttä, on myös valoa. Niin kuin "V" tarinassani.

Ihanaa lumista sunnuntain iltaa tänne lukemaan eksyneille! <3

Rakkaudella, M